Erityispätevyys

Koulutuksen tavoitteet

Päihdelääketieteeseen voi pätevöityä lääkärin perustutkinnon jälkeen. Päihdelääketieteen erityispätevyyteen tähtäävässä koulutusohjelmassa lääkäri perehtyy päihdehäiriöiden ja toiminnallisten riippuvuuksien ennaltaehkäisyyn, niiden hoidossa tarvittavaan teoreettiseen tietoon sekä diagnosointiin ja hoitoon.

Päihdelääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä koulutusohjelma on tarkoitettu kaikille Suomessa laillistetuille lääkäreille, jotka ovat Suomen Lääkäriliiton jäseniä. Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on lääkäritutkinnon lisäksi hyväksytysti suoritettu päihdelääketieteen erityispätevyyskoulutusohjelma ja hyväksytysti suoritettu kuulustelu.


Päihdelääketieteen yhdistyksen hallitus tarkistaa pätevöitymisohjelman sisällön ja kuulustelussa vaadittavan kirjallisuuden kolmen vuoden välein sekä nimeää erityispätevyystoimikunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Erityispätevyysohjelman hyväksyy Lääkäriliiton koulutusvaliokunta.





Osaamistavoitteet

Erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että lääkäri pätevöitymisohjelman suoritettuaan

1) on perehtynyt päihdehäiriöiden ja toiminnallisten riippuvuuksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tarvittavaan teoreettiseen tietoon mukaan lukien lainsäädäntö ja ohjeistukset

2) kykenee itsenäisesti diagnosoimaan ja hoitamaan päihdehäiriöitä ja toiminnallisia riippuvuuksia ja niihin liittyviä terveysongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä

3) on saanut valmiuksia päihdelääketieteen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön

Vastuukouluttaja ja pätevöityjä laativat yhdessä koulutuksen aikana käytettävän lokikirjan, jonka avulla henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja pätevöitymisen edistymistä voidaan seurata.

Pätevöitymisohjelmaan hakeutuminen

Ilmoittautuminen pätevöitymisohjelmaan tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ennen koulutukseen ilmoittautumista pätevöityjä laatii vastuukouluttajansa kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Ilmoittautumislomake (löytyy tämän sivun alareunasta, PDF), jossa on kuvattu vastuukouluttajan kanssa laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma, lähetetään toimikunnan sihteerille sähköisesti (sihteeri.eripatev(at)gmail.com). Hakemuksia käsitellään erityispätevyystoimikunnan kokouksissa kaksi kertaa vuodessa (syys-lokakuu sekä maalis-huhtikuu). Ilmoittautumisen yhteydessä erityispätevyystoimikunta antaa välipäätöksen suoritettavista palveluista ja koulutuksista.


Lääkäriliitto ja erityispätevyystoimikunta suosittelevat, että pätevöityjä käyttää pätevöitymisen dokumentoinnissa Taitoni.fi-palvelua.

Koulutuksen vastuuhenkilöt

Koulutukseen hakeutuvalla pitää olla koko pätevöitymiskoulutuksen ajan nimetty vastuukouluttaja, jolla on päihdelääketieteen erityispätevyys. Vastuukouluttaja vastaa pätevöityjän koulutuksen laadusta ja sisällöstä niin, että teoreettisesta koulutuksesta ja kliinisestä palvelusta muodostuu monipuolinen päihdelääketieteen eri alueet kattava kokonaisuus. Vastuukouluttajan vaihtumisesta tulee informoida erityispätevyystoimikuntaa.

Lähiohjaajalla tarkoitetaan käytännön työskentelyä ohjaavaa seniorilääkäriä, jolla on päihdelääketieteen erityispätevyys. Lähiohjaaja voi vaihtua pätevöitymisen aikana. Vastuukouluttaja ja lähiohjaaja voivat olla sama tai eri henkilö. Lähiohjaus voidaan toteuttaa myös ryhmissä, joissa on useampi pätevöityjä, ja etäyhteyksiä hyödyntämällä.

Lähiohjauksen vähimmäismäärä on 1 tunti täyttä työviikkoa kohden. Näin ollen esim. 50 % työaikaa tekevillä lähiohjausta tulee olla vähintään 1 tunti / 2 viikkoa.

Koulutukseen liittyvä kliininen palvelu

Koulutukseen liittyvän kliinisen palvelun voi suorittaa kahdella tavalla:

a) kaksi vuotta (väh. 37 t/ viikko) lähiohjattua työskentelyä päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon erikoistuneessa yksikössä TAI

b) kolmen vuoden (väh. 37 t/ viikko) aikana yksi vuosi lähiohjattua työskentelyä ja kaksi vuotta itsenäistä työskentelyä päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon erikoistuneessa yksikössä.

Yksikössä tulee työskennellä vähintään kokonainen kalenterikuukausi tai muu 30 päivän yhtämittainen jakso. Päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoa tulee olla vähintään yksi päivä (7,5 tuntia) viikossa eli 20% kokonaistyöajasta.

Viikoittaisen työajan jäädessä pienemmäksi kuin 37 tuntia palvelun pituus määritetään laskennallisesti. Esim. puolipäiväinen työ kaksinkertaistaa vaadittavan palveluajan (50 % työaika 2 kuukauden ajan on 0,5 x 2 kk = 1 kk).

Toiminta tuntityössä itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrityksen kautta hyväksytään, jos se tapahtuu vastuukouluttajan seurannassa osana moniammatillista työryhmää ja jos kokonaistyöaika on vähintään 7,5 tuntia/viikko (20 % kokonaistyöajasta) samassa yksikössä. Tuntityönä tehdyn palvelun sisällöistä tulee esittää vastuukouluttajan hyväksymä erillisselvitys.

Kliinisestä palvelusta korkeintaan yhden vuoden voi suorittaa työskentelemällä päätoimisesti päihdehoitoyksikössä ulkomailla. Kotimaassa suoritettua kliinistä palvelua tulee olla vähintään yksi vuosi.

Erityispätevyyttä haettaessa kliininen palvelu tulee olla suoritettu viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana.

Kliinisen palveluun soveltuvat toimipaikat

Kliinisen palvelun toimipaikan soveltuvuus tulee arvioida yhdessä vastuukouluttajan kanssa.

Päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon erikoistuneeksi yksiköksi voidaan laskea toimipaikka, jossa

a) päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoito on yksikön ensisijainen tehtävä

  • esim. A-klinikat, vieroitus- ja päihdekuntoutusyksiköt

TAI

b) päihdehäiriöitä ja/tai toiminnallisia riippuvuuksia hoidetaan aktiivisesti ja moniammatillisesti integroituna muuhun toimintaan

  • esim. muiden lääketieteen erikoisalojen tai sosiaalihuollon yksiköt, joissa päihdehäiriö on hoidon keskiössä

Mikäli kliinisen palvelun toimipaikka on kohdan b) mukainen muu yksikkö, tulee palvelun olla lähiohjattua ja työajasta on oltava määriteltävissä miten suuri osa on päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoa.

Tutkimus

Kliinisiin palveluihin voidaan hyväksyä enintään 6 kuukautta päätoimisena tutkijana toimimista, mikäli tehty tutkimus on päihdelääketieteeseen liittyvää ja vastuukouluttajan puoltamaa. Tutkimuksesta on esitettävä erillinen todistus (tutkimuksen aihe, aika, tutkimuksen vastuuhenkilö). Tutkimus voidaan lukea myös lähiohjattuihin kliinisiin palveluihin.

Palveluiden laskeminen

Jokainen pätevöityjä laskee palvelunsa itse ja hyväksyttää ne vastuukouluttajalla. Palvelutodistuksista on ilmettävä toimipaikka, työn kesto toimipaikassa, viikkotyöaika, poissaolot, keskeytykset tai maininta ettei niitä ole. Puutteelliset hakemukset palautetaan täydennettäviksi.

Keskeytyspäiviksi ei lasketa mm. seuraavia:

  • vuosilomapäivät
  • lomarahavapaat
  • säästövapaat (palkalliset)
  • aktiivivapaat
  • päivystysvapaat
  • täydennyskoulutus (työn edellyttämä/palkallinen)
  • ulkomainen koulutus (palkallinen)

Kun mm. seuraavien päivien yhteenlaskettu määrä ylittää 30 pv kalenterivuodessa, vähennetään ylimenevä aika suoraan palvelusta:

  • sairausloma (palkallinen)
  • tilapäinen hoitovapaa (palkallinen/palkaton)
  • pakottavat perhesyyt
  • äitiysloma, isyysloma
  • opintovapaalain mukainen opintovapaa
  • opiskelu (palkaton)

Seuraavat päivät vähennetään suoraan palvelusta:

  • yksityisasia (palkaton)
  • virkavapaus/työloma (palkallinen/palkaton)
  • sairausloma/palkaton
  • vanhempainvapaa/hoitovapaa (palkaton)
  • vuorotteluvapaa (palkaton)

Toimipaikkakoulutus

Toimipaikkakoulutusta tulee hankkia yhteensä vähintään 200 tuntia ja sen tulee olla vastuukouluttajan hyväksymää. Toimipaikkakoulutukseksi hyväksytään päihdehäiriöiden ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon erikoistuneen tutkimus- ja hoitoyksikön koulutustilaisuudet, vastuukouluttajan tai lähiohjaajan toteuttama lähiohjaus ja konsultaatiot, sekä koulutusyksikön sisäiset kehittämis- ja työkokoukset sekä työnohjaukset.

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Teoreettista kurssimuotoista koulutusta tulee hankkia vähintään 60 tuntia, kuitenkin maksimissaan 10 tuntia yhtä opintokokonaisuutta kohden. Kurssimuotoiseksi koulutukseksi hyväksytään A-klinikkasäätiön ja Päihdelääketieteen yhdistys ry:n lääkäreille järjestämät jatko- ja täydennyskoulutustilaisuudet, lääketiedetapahtumien päihdelääketieteen kurssit ja muut vastaavat koti- ja ulkomaiset koulutustilaisuudet.

Erityispätevyyttä haettaessa kurssimuotoinen koulutus tulee olla suoritettu viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana.

Kuulustelu

Erityispätevyystoimikunta järjestää kerran vuodessa kuulustelun toukokuussa Lääkäriliiton yleisten tenttipäivien yhteydessä. Toimikunta nimeää kuulustelijat. Kuulusteluun voi osallistua viimeisen pätevöitymisvuoden aikana tai kun pätevöitymiseen hyväksyttävä kliininen palvelu, toimipaikkakoulutus ja teoreettinen koulutus on suoritettu. Erityispätevyyttä haettaessa kuulustelu tulee olla suoritettu viimeisen neljän (4) vuoden aikana. Päihdelääketieteen yhdistyksen hallituksen päätöksellä tenttiin osallistujien pitää maksaa tenttimaksu (200 euroa vuonna 2017). Tenttikysymykset ja mallivastaukset löytyvät Päihdelääketieteen Yhdistyksen sivuilta .  

Suositeltava kirjallisuus

Kirjat (uusin painos):

  • Alkoholiriippuvuus. Toim. Seppä K, Alho H, Kiianmaa K. Kustannus Oy Duodecim.
  • Huume- ja lääkeriippuvuudet. Toim. Seppä K, Aalto M, Alho H, Kiianmaa K. Kustannus Oy Duodecim.
  • Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. Toim. Heloma, Kiianmaa, Korhonen, Winell. Kustannus Oy Duodecim.
  • The ASAM Essentials of Addiction Medicine. Toim. Herron, Koehler Brennan. Wolters Kluwer.
  • Addiction Medicine. Oxford Specialist Handbooks. Toim. Saunders, Conigrave ym. Oxford University Press.

Seuraavien julkaisusarjojen kolme viime vuosikertaa:

  • Addiction (kliinisten tutkimuksien osalta)
  • Alcoholism. Clinical and Experimental Research (kliinisten tutkimuksien osalta)
  • Suomen Lääkärilehti soveltuvin osin
  • Aikakauskirja Duodecim soveltuvin osin

Käypä hoito-suositukset:

  • Alkoholiongelmisen hoito
  • Huumeongelmaisen hoito
  • Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus
  • Muut päihdehäiriöitä sivuavat käypä hoito-suositukset soveltuvin osin

Käytännön kliiniseen työhön liittyvä ajantasainen lainsäädäntö, päihdehoitoa koskevat keskeiset raportit ja ohjeistukset mm. STM, Valvira, Trafi, THL.

Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen

Hakemus (löytyy tämän sivun alareunasta, PDF) erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan sähköisenä Päihdelääketieteen Yhdistyksen erityispätevyystoimikunnan sihteerille. Hakemuksen tulee liittää yhteenveto suoritetusta kliinisisestä palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta palvelut ja suoritukset eriteltynä. Hakemukseen tulee liittää nimikirjan ote ja/tai työtodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta, selvitys suoritetusta erityispätevyyskuulustelusta sekä mahdolliset muut selvitykset, joilla on merkitystä erityispätevyyttä arvioitaessa, kuten esim. vastuukouluttajan kanssa täytetty lokikirja ja selvitys toteutuneesta toimipaikkakoulutuksesta. Erityispätevyystoimikunta tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliitolle. Välipäätös annetaan aina pätevöitymisohjelmaan ilmoittautumisen yhteydessä, erillisiä välipäätöksiä tehdään vain poikkeussyistä.

Tapauksessa, jossa pätevöityjä saa kielteisen päätöksen erityispätevyystoimikunnalta koskien suorituksiensa hyväksymistä, on hänellä mahdollisuus pyytää oikaisua ensimmäisessä vaiheessa Lääkäriliiton professiojaokselta. Professiojaos kuulee asiassa päätöksentekijää. Mikäli kirjallisen vastineen saatuaan pätevöityjä on edelleen tyytymätön saamaansa päätökseen, on hänellä toisessa vaiheessa mahdollisuus valittaa Suomen Lääkäriliiton hallitukselle.

Erityispätevyyden myöntämisestä peritään Suomen Lääkäriliiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu.

Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä ilmaisua päihdelääketieteen erityispätevyys.

Lääkäriliitto pitää rekisteriä myönnetyistä erityispätevyyksistä.