Erityispätevyyskuulustelu 19.11.2010

1. Akuuttiin alkoholinkäyttöön liittyvä muistihäiriö, blackout

  • Määritelmä: muistiaukko juomisen joistakin vaiheista ilman, että tajunnan taso häiriintyy.
  • Voi olla täydellinen tai osittainen. Osittaisen muistikatkon voi palauttaa vihjeiden avulla.
  • Yleinen, ilmeisesti geneettisellä pohjalla määräytyvä, jokaiselle voi tulla blackouteja. Ei sinänsä osoita alkoholismia, mutta toistuvat blackoutit saattavat ennakoida alkoholismin kehitystä.
  • Nopea juominen ja verenalkoholin nousu lisää blackoutien saamisen todennäköisyyttä.
  • Alkoholi vaikuttaa nimenomaan ärsykkeiden rekisteröintiin ja koodaukseen. Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset muistijäljet säilyvät humalassa yleensä hyvin. Alkoholi vaikuttaa erityisesti ns. episodiseen eli tapahtumamuistiin, joka käsittää tapaukseen liittyvän ajan, paikan ja muiden ilmiöiden muistamisen. Ilmiö johtuu hippokampuksen eräiden solujen häiriintymisestä.
  • Kriminologiassa paljon käytetty ja kiistelty ilmiö esim. henkirikosten yhteydessä.

2. Alkoholistin työkyvyn arviointi

  • Työkyvyn määritelmä: yksilön, hänen työnsä, työyhteisönsä ja työnantajansa henkilöstöpoliittisten ratkaisujen muodostamaa kokonaisuutta koskeva funktio, joka muuttuu ajan mukana. Lyhytaikainen työkyvyttömyys, SV-kausi, pitkäaikainen työkyvyttömyys.
  • Työkyvyttömyys eläkelakien mukaan. TYEL yksityisellä sektorilla: yleinen työkyvyttömyys, KVTEL ja VEL julkisella sektorilla: ammatillinen työkyvyttömyys ja KEL kaikille kohtuullinen toimeentuloturva.
  • Alkoholistin työkyvyttömyyskriteerit (alkoholisairaus, vaikea alkoholismi ja ”reppanasäännön” soveltaminen). Erotettava toisistaan työkyvyttömyys, työttömyys ja  syrjäytyneisyys. Alkoholisteilla saattaa olla lukuisia oheissairauksia kuten masentuneisuus, persoonallisuushäiriö jne , jotka vaikuttavat työkykyyn.
  • Alkoholistin työkyvyttömyyskriteerit (alkoholisairaus, vaikea alkoholismi ja ”reppanasäännön” soveltaminen). Erotettava toisistaan työkyvyttömyys, työttömyys ja  syrjäytyneisyys. Alkoholisteilla saattaa olla lukuisia oheissairauksia kuten masentuneisuus, persoonallisuushäiriö jne , jotka vaikuttavat työkykyyn.
  • Alkoholistin kuntoutusmahdollisuudet. Alkoholistilla samat oikeudet sekä lääkinnälliseen että ammatilliseen kuntoutukseen kuin muillakin. Kuntoutuksen edellytyksenä on yleensä raittius. Ammatillisen kuntoutuksen kriteerit: työkyvyttömyyden uhka, joka toteutuu viiden vuoden aikana nykyisessä työssä ilman toimenpiteitä. Ammatillinen kuntoutus ei ole kovin yleistä alkoholistien kohdalla, koska raittiina he kykenevä yleensä työhistoriansa mukaisiin  töihin.
  • Työkyvyttömyyseläkkeiden valitusprosessit. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (TELK) ja Kelassa sosiaaliasioiden muutoksenhakulautakunta (SOMLA) ovat  ensimmäisiä valituselimiä, jonne voidaan maksutta valittaa hylkäyspäätöksistä. Mikäli lautakunnat hylkäävät valituksen on vielä mahdollisuus maksutta valittaa Vakuutusoikeuteen (VAKO), joka on korkein valitusaste.

3. Alkoholipolyneuropatia

  • Määritelmä: diffuusi ääreishermoston vaurioituminen, yleensä sensorismotorinen, voi kohdistua myös autonomiseen hermostoon.
  • Esiintyvyys: alkoholin suurkuluttajalla varsin yleinen, diagnostisista kriteereistä ja valitusta aineistosta riippuen 10-80%:lla. Ilmeisesti alidiagnosoitu
  • Kliininen kuva: kehittyy subakuuttina muutamien viikkojen tai vuosien aikana. Oireina laihtuminen, lihasten surkastuminen ja heikkous, distaalisesti heikentyneet jänneheijasteet, sukka-hansikasmainen tuntohäiriö, usein myös hyperalgesiaa, värinätunnon heikentyminen, koordinaatiohäiriöt. Sensoriset oireet korostuvat usein öisin. Heikentyneet ääreishermot ovat alttiina myös erilaisille pinnetiloille.
  • Diagnostiikka kliinisen kuvan perusteella, varmistus elektroneuromyografian avulla.
  • Erotusdiagnostiikassa suurin ongelma on polyneuropatian etiologisten mahdollisuuksien runsaus, kuten diabetes, maligniteetit, työperäiset liuottimet jne.
  • Hoitona riittää useimmiten alkoholinkäytön lopettaminen. Vaikeakin neuropatia voi parantua abstinenssin aikana. Kivuliaissa muodoissa oireenmukainen hoito paikallaan, vitamiineista ei juuri ole apua.

4. Kannabis Suomessa (alkuperä, käytön laajuus, akuutit ja krooniset oireet, vieroitusoireet ja terveyshaitat). Huom.: Kysymykseen ei sisälly hoitoa!

  • muodot: marihuana, hasis, THC-pitoisuuden kasvu valmisteissä.
  • alkuperä: salakuljetus, oma kasvatus
  • prevalenssi: esim. nuoret aikuiset n. 20% joskus käyttäneet
  • akuutit ja krooniset oireet: akdistus ja mahdollisesti paniikki-kohtqus, dysforia, vainoharhaisuus, kannabispsykoosi, vaikutus kognitioon
  • vieroitusoireet: kts. Latt et al. Addiction Medicine, Oxford Universitys Press 2009, sivu 192
  • terveyshaitat: erityisesti kannabis ja bronkiitti, kannabis ja ajokyky, neuropsykiatriset ongelmat (masennus, ahdistus, psykoosi, skitsofreniariski); katso myös Fabritius ja Salaspuro: Kannabis päihteenä, kirjassa Päihdelääketiede, Duodecim.

5. Opioidien päihdekäyttö tämänpäivän Suomessa: Miten suhtaudut nuorten ja alaikäisten korvaushoitoon?

  • Katsausartikkeli: Mikkonen A ym. Nuorten huumeriippuvuus – tarvitaanko opioidikorvaushoitoa? Suom Lääkäril 2010;65(37): 2943-2948.

6. ADHD ja päihteet

  • Mallivastausviite: Niemelä A ym. ADHD ja päihteet. Suom Lääkäril 2010; 65 (13-14): 1213-1217.