Erityispätevyyskuulustelu 7.5.2021

1. Kannabisvieroituksen lääkkeellisen toteutuksen perusperiaatteet. 

  • oireenmukaista lääkehoitoa, ei spesifiä lääkitystä toistaiseksi
  • vieroitusoireiden yleisyys: 50-75 % kokee vähintään 4 eri vieroitusoiretta, 40 % kokee univaikeuksia, ruokahaluttomuutta, ärtyneisyyttä sekä vihaisuutta ja aggressiivisuutta
  • oireiden alku 1 pv, pahimmillaan 2-3 pv, loppuvat 1-2 viikossa (mutta aggressio ja viha alkavat myöhemmin ja huippu vasta 2 viikossa)
  • avo vai laitos
    • avohoito, jos käyttö hallussa eikä merkittävää muuta oheiskäyttöä
    • laitosvieroitus jos avohoito toistuvasti epäonnistunut, merkittävää psykiatrista sairastavuutta tai oireilua, monipäihdekäyttöä tai vieroitusoireet erityisen hankalat
  • laitoshoito
    • ahdistus, levottomuus, ärtyneisyys bentsodiatsepiini 1-2 vko, esim. oksatsepaami 15-30 mg 3-4 x vuorokaudessa tai diatsepaami ad 30 mg, asteittainen purku, ei yli 2 vko
    • levottomuuteen, ahdistukseen, ärtyneisyyteen gabapentiini voi olla bentson rinnalla, jolloin bentsoannos pienempi
    • univaikeuksiin mirtatsapiini 7,5-15 mg tai tsopikloni 7,5 mg tai vastaava muu Z-lääke tai ketiapiini 50-100-200 mg
    • kipulääkkeet parasetamoli, tulehduskipulääkkeet, (vatsakipuun Buscopan)
    • pahoinvointiin metoklopramidi tai promatsiini
    • harhaisuuteen, mielialan vaihteluihin tarv. olantsapiini pienellä annoksella tai ketiapiini iltapainotteisesti
  • avohoito
    • 1. viikko oksatsepaami/diatsepaami, tsopikloni yöksi, kipulääkitys
    • 2. viikko tsopikloni yöksi
  • ei näyttöä hyödystä: esim. venlafaksiini, buspironi, essitalopraami, fluoksetiini, baklofeeni, CBD

Lähteet: Huume- ja lääkeriippuvuudet, s. 130; PÄLÄ-päivien luento 2021, Kaarlo Simojoki


2. Olet korvaushoitoklinikan lääkäri. Hoitaja koputtaa huoneesi ovelle ja pyytää sinulta kannanottoa, voidaanko metadonihoidossa olevalle potilaalle antaa päivän korvaushoitolääke ja millä annoksella. Potilas on desorientoitunut ja väsynyt. Hän on edellisenä päivänä jäänyt ilman metadonia. Edellisenä päivänä pikaseulassa on näkynyt amfetamiini ja kannabis. Et ole aiemmin kyseistä potilasta tavannut. Mitä laboratoriokokeita tai muita tutkimuksia tarvitset tilanteessa akuutin päihtymyksen toteamiseen?

  • alkoholipäihtymyksen poissulku alkometrilla
  • muun kuin alkoholipäihtymyksen diagnoosi on kliininen, huomioitava kliininen statuksen teko ja pohdinta, sopiiko se potilaan tilanteeseen ja anamneesiin
  • seuloilla ei tilannetta voi ratkaista, koska
    • Virtsaseula kertoo edeltäneen käytön, ei akuuttia päihtymystä. Virtsaseulat eivät kerro käytetyistä annoksista/määristä eivätkä siitä, onko löydetyllä aineella ollut päihdevaikutusta näytteen ottamisen aikaan.
    • Pikaseuloilla saadaan esiin vain hyvin rajallinen ainevalikoima, joten seulassa näkyvän aineen lisäksi voi olla muutakin käyttöä, joka ei pikaseulassa näy. Laajoissa seuloissa ja seulojen varmistuksissa kuluu useita päiviä tai jopa viikkoja.
    • Sylki- ja verinäyte periaatteessa kertoisi, että potilas on akuutisti kyseisen aineen vaikutuksen alainen, mutta sylkinäyte ei paljasta kaikkia mahdollisia aineita eikä verikokeen tulos tule niin nopeasti, että sitä voisi hyödyntää käytännön päätöksenteossa
  • potilaan tapaaminen ja kliininen tutkimus olennaista
    • omat havainnot, hoitajan kertomat tiedot, tarkentavat kysymykset potilaalta
    • päihtymyksen ja vieroitusoireiden arviointi, esim. uneliaisuus, kiihtymys, koordinaatiohäiriöt, muistihäiriöt, käyttäytymisen häiriöt
    • sopivatko oireet tietyn päihteen vieroitus- tai päihtymystilaan, potilaan päihdehistoria ja ajankohtainen lääkitys huomioiden. Tässä myös huomioitava, että edellisenä päivänä ei ole saanut metadonia, pitäisi siis olla vieroitusoireinen, ellei ole käyttänyt jotain lamaavaa päihdettä tai ellei ole somaattista selittävää syytä taustalla.
  • somaattisten akuuttien syiden poissulku ja muiden akuuttien sairauksien erotusdiagnostiikka: rr, pulssi, ihon tarkistus ja infektion merkit, hengitysfrekvenssi, sydän ja keuhkot, vatsa, kuume, karkea neurologinen status, trauman merkit
    • päihteiden käyttäjällä iso riski sairastua myös muihin akuutteihin sairauksiin, jos esim. ajankohtaista pistämistä

Lähteet: Huumeongelmaisen käypä hoito; Huume- ja lääkeriippuvuudet -kirja s. 56-69, 88-89;Addiction Medicine -kirja kpl 5-6



3. Alkoholiriippuvuuden psykososiaalisten hoitomenetelmien vaikutus hoidon tehoon. 


Yleistä psykososiaalisten menetelmien vaikutuksesta

  • psykososiaaliset hoidot ovat alkoholiriippuvuuden hoidon keskeinen kulmakivi ja tärkeä peruselementti alkoholiriippuvaisen hoidossa, usein eri teorioihin perustuvien menetelmien ja työtapojen yhdistelmä
  • psykososiaalinen hoito on tehokkaampaa kuin hoitamatta jättäminen
  • psykososiaalisen hoidon onnistuminen edellyttää alkoholiriippuvaisen aktiivisuutta
  • hoitosuhteen merkitys on suuri, hoitavan henkilön ja potilaan kannattaa panostaa siihen
  • Hyvä hoitosuhde on yhteydessä hyviin hoitotuloksiin
  • Psykososiaalisen hoidon tulokset vaihtelevat hoitavan henkilön mukaan. Hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot vaikuttavat ilmeisesti hoitotulokseen
  • Keskivaikeassa riippuvuudessa eri hoitomuodoilla saavutetaan ilmeisesti pääosin samantasoisia tuloksia
  • Toistaiseksi ei tunneta sellaisia kriteereitä, joiden perusteella alkoholiongelmaiselle voitaisiin valita hänelle parhaiten sopiva hoitomuoto.

Eri hoitomuotojen vaikuttavuus:

  • Internet-pohjainen interventio saattaa olla tehokkaampi kuin pelkän valistusaineiston antaminen
  • Perheväkivaltaan syyllistyneillä alkoholista riippuvaisilla kognitiivinen käyttäytymisterapia saattaa tuottaa parempia tuloksia kuin kahdentoista askeleen hoito
  • Kahdentoista askeleen ohjelma johtaa ilmeisesti useammin täysraittiuteen, mutta muilta osin tulokset eivät ilmeisesti eroa oleellisesti tavanomaisten psykososiaalisten hoitojen tuloksista
  • motivoiva haastattelu edistää hyvän hoitosuhteen syntymistä, joka ennakoi hyvää hoitotulosta. Motivoiva haastattelu eri muodoissaan lisää hoidon tuloksellisuutta. Myös motivoivaa haastattelua laajempi kognitiivinen käyttäytymisterapia ilmeisesti parantaa hoitotulosta.
  • Yhteisövahvistusohjelma on ilmeisesti parempi kuin hoitopaikan tavanomainen hoito
  • Pari- ja perheterapia ovat ilmeisesti tehokkaampia kuin pelkkä yksilön hoito. Niistä saattaa olla hyötyä myös perheen lapsille ja niillä voidaan vähentää kotiväkivaltaa
  • Psykodynaamisten terapioiden hyöty on todennäköisesti vähäinen.


Lähteet: Alkoholiongelmaisen Käypä hoito; Alkoholiriippuvuus -kirja s. 88-91


4. Päihdelääketieteellinen ajoterveyden arviointi; miksi, milloin ja miten?

MIKSI

  • LAINSÄÄDÄNTÖ ja viranomaisohjeet; EU-direktiivi, Tieliikennelaki, Ajokorttilaki, Traficomin ohjeet
    • Sisältävät yleisen linjauksen terveysvaatimuksista
    • Lääkärin ilmoitusvelvollisuus sekä sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan ilmoitusoikeus
  • LIIKENNETURVALLISUUS
    • Rattijuopon mukana kuolonkolareissa viime vuosina 15–20 %
    • Huumerattien määrä lisääntynyt, alkoholirattien määrä vähentynyt
  • TERVEYS
    • Ajo-oikeuden säilyminen useimmille erittäin tärkeä motivoiva tekijä riippuvuushäiriöstä toipumiseen. Tämän motivaation hyväksikäyttö riippuvuushäiriön hoidossa ja siihen motivoimisessa.

MILLOIN

  • Poliisin päätös päihdealan lääkärinlausunnon tarpeesta
  • Aiemmassa lääkärinlausunnossa edellytetty päihdealan lääkärinlausuntoa
  • Jos kliinisessä työssä syntynyt perusteltu epäily päihderiippuvuudesta, haitallisesta alkoholinkäytöstä, huumeiden käytöstä tai lääkkeiden väärinkäytöstä
  • Kaikkien huumehoitojen yhteydessä

MITEN

  • Ajoterveyttä arvioitaessa huomioidaan henkilön sairaudet ja toimintakyky kokonaisuudessaan.
  • Jos poliisin päätösà potilaan toimitettava päätös lääkärille asiaan perehtymistä varten
  • Ajoterveyden arviointiin tulee yhdistää tarpeellinen päihdehäiriön hoito
  • Arvioinnin rakenne
    • Esitiedot; haastattelu, sairauskertomus, KANTA-arkisto
    • Lääkemääräysten tarkastaminen; reseptikeskus
    • Kliininen tutkiminen; pistopaikat, päihtymys- tai vieroitusoireet, psykomotoriikan arviointi
    • Laboratoriokokeet
      • Alkoholi: PVK (MCV), ALAT, GT-CDT, PEthH
      • Huumeet: varmennetut huumeseulat
  • Jos arviointijakson (<3kk) aikana ei todeta päihdehäiriötä, tehdään puoltava lausunto (F127) mikäli sellaista edellytetään. Mikäli esitiedoista tulee ilmi useita alkoholirattijuopumuksia, harkitaan terveysperusteisen alkolukon edellyttämistä, vaikka henkilöllä ei todettaisikaan alkoholiriippuvuutta
  • Jos arviointijakson aikana todetaan alkoholiriippuvuus, annetaan suullinen ajokielto ja aloitetaan päihdehoitojakso. Hoidon aikana arvioidaan päihdehäiriöstä toipumista hoitokäyntien ja laboratoriokokeiden perusteella. Laboratoriokokeina käytetään em. verikokeita tai osaa niistä.
    • Mikäli henkilön juominen vaikuttaa jatkuvan riippuvuusluontoisena yli 6 kk, laaditaan ilmoitus poliisille ajoterveydentilan muuttumisesta (F203, ajokielto) ja jatketaan päihdehoitoa.
    • Ajokiellon vaihtoehtona voidaan ehdottaa terveysperusteista alkolukkoa (F127) määräaikaisena (1–2 v), jona aikana jatketaan päihdehoitoa ja arvioidaan päihdehäiriöstä toipumista.
    • Puoltava lausunto (ilman alkolukkoehtoa) voidaan laatia, kun henkilö on pystynyt pidättäytymään haitallisesta alkoholinkäytöstä 3–6 kk ajan, jonka osoituksena kuukausittain otetut verikokeet ovat olleet hyvällä viitealueella eikä muutoinkaan ole todettu haitallista alkoholinkäyttöä. Lausunto laaditaan määräaikaisena (6–12 kk), jona aikana jatketaan hoitoa ja toipumisen seurantaa. Puoltava lausunto ilman määräaikaa voidaan kirjoittaa, kun todetaan toipumisen edenneen niin, ettei haittaavaa alkoholinkäyttöä ole enää esiintynyt riittävän pitkään aikaan (1–3 vuotta).
    • Jos alkoholinkäyttö on aiheuttanut pysyviä toiminta- ja ajokykyä heikentäviä pysyväisluontoisia terveydentilan muutoksia, tehdään ilmoitus poliisille ajoterveydentilan muuttumisesta (F203, ajokielto).
  • Jos arviointijakson aikana todetaan lääkkeiden väärinkäyttöä, huumeiden toistuvaa käyttöä tai huumeriippuvuus, laaditaan ilmoitus poliisille ajoterveydentilan muuttumisesta ja aloitetaan päihdehoito. Hoidon aikana arvioidaan päihdehäiriöstä toipumista hoitokäyntien ja laboratoriokokeiden perusteella. Laboratoriokokeina käytetään 1–4 viikon välein otettavia varmistettuja huumevirtsanäytteitä ja tarvittaessa kuukausittain otettavia alkoholiverikokeita. Huumevirtsanäytteiden ottotiheys riippuu henkilön käyttämistä huumeista; säännöllistä kannabiksen käyttöä pystytään arvioimaan kerran kuukaudessa otettavilla näytteillä, muiden huumeiden käytön arviointiin tarvitaan kerran viikossa otettavia näytteitä.
    • Puoltava lausunto voidaan laatia, kun henkilö on pystynyt pidättäytymään päihdekäytöstä 3–6 kk ajan, jonka osoituksen 1–4 viikon välein otetut huumevirtsanäytteet ja tarvittaessa kuukausittain otetut alkoholiverikokeet ovat olleet hyvällä viitealueella eikä muutoinkaan ole todettu huumeiden käyttöä eikä haitallista alkoholinkäyttöä. Lausunto laaditaan määräaikaisena (6–12 kk ajalle), jona aikana jatketaan hoitoa ja toipumisen seurantaa. Puoltava lausunto ilman määräaikaa voidaan kirjoittaa, kun todetaan toipumisen edenneen niin, ettei päihdekäyttöä ole enää esiintynyt riittävän pitkään aikaan (1–3 vuotta).
  • Opioidikorvaushoidon aikana
    • R1: Puoltava lausunto voidaan kirjoittaa, kun hoito on vakiintunut eikä oheiskäyttöä esiinny (6–12 kk).
    • R2: Puoltava lausunto ajo-oikeuden palauttamiseksi voidaan poikkeustapauksissa laatia korvaushoidosta vastaavan lääkärin toimesta, kun korvaushoito on stabiilissa vaiheessa eikä oheiskäyttöä esiinny (12-18kk)
    • R2: Uutta R2-ajo-oikeutta ei voida myöntää korvaushoidon aikana.
  • Lisäksi: kouristukset ja niistä aiheutuva ajokielto, mt-häiriöt, ADHD yms. oheissairaudet.


Lähteet: Päihdelääketiede 2020 luennot; Huume- ja lääkeriippuvuudet-kirja; Alkoholiriippuvuus-kirja; Traficom: Ajoterveyden arviointiohjeet terveydenhuollon ammattilaisille 4.11.2019; Ajokorttidirektiivi 2006/126/EY; Ajokorttilaki 386/2011; Tieliikennelaki 729/2018


5. Opioidiriippuvuuden hoidon suunnittelu: kuvaa pääpiirteissään korvaus- ja vieroitushoito-ohjelmien suunnittelua ja siihen liittyviä vaiheita. Miten arvioit potilaan kykyä/mahdollisuuksia vieroittua opioidien käytöstä? Kerro myös mitkä tekijät vaikuttavat eri hoito-ohjelmien valintaan.

HOIDON SUUNNITTELU

  • Tarvitaan yleensä toistuvia käyntejä, mutta aiemmista hoitokontakteista riippuen päätös hoito-ohjelmasta voidaan tehdä nopeasti. Joissakin tapauksissa tarvitaan enemmän aikaa ja useampia käyntejä.
  • Päihderiippuvuuksien diagnostiikka
    • Haastattelun avulla seuraavien selvittäminen: päihteiden käyttöhistoria, nykyinen käyttö, huumeiden käytöstä aiheutuneet terveyshaitat ja muut haitat
    • Muiden hoitopaikkojen kirjaukset opioidien käytöstä tai niiden aiheuttamista haitoista
    • Strukturoidut kyselyt (ei edellytetä näiden yksityiskohtaista kuvausta, vaan mainintaa, että esim. seuraavia voidaan käyttää): EuropAsi, PRISM, SDS, COWS, SOWS, AUDIT
    • Laboratoriokokeet; huumeseulat, tartuntatautitestit, alkoholin käyttöä kuvaavat verikokeet
    • Täyttyykö opioidiriippuvuuden kriteerit? Miten pitkään riippuvuusluontoista opioidien käyttöä on esiintynyt?
      • Opioidikorvaushoidon tarpeen arvio tulee tehdä kaikille, joilla opioidien riippuvuusluontoista käyttöä
    • Todetaanko muita päihderiippuvuuksia? Niiden hoidon huomioiminen opioidiriippuvuuden hoidossa
  • Todetaanko merkittäviä oheissairauksia? Niiden huomioiminen hoidon suunnittelussa ja hoidossa.
  •  Aiemmat hoitovaiheet
    • Avohoito
    • Laitoshoito
  • Onko aiemmin dokumentoituja vieroitusyrityksiä? Niiden tulokset?

VIEROITTUMISEN ARVIOINTI JA HOITO-OHJELMAN VALINTA

  •  Olennaista on, että henkilön riippuvuus on niin vaikea, ettei vieroittautuminen onnistu.
  • Vieroitushoidossa dokumentoidaan vieroitusoireet, oireita lääkitään oireenmukaisesti, potilasta motivoidaan jatkamaan vieroitusta ja tarjotaan muutakin apua. Vierotusoireiden lievittämiseen suositellaan buprenorfiinia, metadonia tai alfa2-adrenergisiä agonisteja.
  • Vieroitusoireiden puhkeamisen ajankohta, voimakkuus ja kesto riippuvat potilaan käyttämästä opioidista. Oireet ilmaantuvat yleensä 1–5 vuorokautta käytön loppumisen jälkeen. Vieroitusoireiden ilmaantuminen tulee varmistaa ja vieroitusoireiden voimakkuutta seurataan mittarein (esim. COWS, SOWS).
  • Vieroitusyritys tulee suhteuttaa potilaan kokonaistilanteeseen ja käytön kestoon. Henkilö, jolla on takanaan useiden vuosien tai vuosikymmenten käyttö ja muutenkin komplisoitunut tilanne sekä mahdollisesti huono psyykkinen tai somaattinen terveydentila, vieroittautuu vähemmän todennäköisesti kuin lyhyemmän aikaa käyttänyt henkilö, jolle vieroittautuminen voi olla parempi vaihtoehto kuin korvaushoito
  • Opioidiantagonisti naltreksoni estää tehokkaasti opioidien sitoutumisen opioidireseptoreihin, minkä vuoksi se periaatteessa soveltuisi retkahduksen ehkäisemiseen vieroitus- tai korvaushoidon jälkeen. Valmisteen käytöstä voi olla apua hyvin motivoituneen potilaan hoidossa.
  • Yksittäisissä tapauksissa, esimerkiksi silloin kun henkilöllä ei ole vahvaa yhteyttä päihteidenkäyttöä vahvistavaan sosiaaliseen piiriin, muu kuin laitosvieroitus voi tulla kyseeseen. Esimerkiksi valvottu muutaman viikon avokatkaisujakso voidaan katsoa riittäväksi etenkin, jos potilas on työssäkäyvä tai muuten hyvin motivoitunut ja kun muu elämäntilanne on kyllin tasainen.
  • Jos henkilö asianmukaisesta vieroitusoireiden hoidosta ja kannustuksesta huolimatta jatkaa opioidien käyttöä, voidaan ajatella, että vieroittautuminen ei onnistu ja korvaushoito on parempi vaihtoehto.


Lähteet: STM:n asetus 33/2008; Huume- ja lääkeriippuvuudet; Käypä hoito: Huumeongelmaisen hoito; Mielenterveystalo: Opioidikorvaushoidon käytännön opas 


6. Toimit päihdelääkärinä suomalaisen pikkukaupungin riippuvuusvastaanotolla. Hoitoyksikön päivystykseen saapuu 36-v mies perusterveydenhuollosta ohjattuna. Mies kertoo pitkään jatkuneesta ahdistuneisuudesta ja kroonisesta alaselkäkivusta toivoen lääkehoidon jatkamista ja tehostamista. Edeltävästi perusterveydenhuollon lääkäri oli kertonut potilaalle, ettei voi enää vain uusia hänen reseptejään ja edellyttänyt päihdelääkärin arviota. Vuosia aiemmin psykiatrian vastaanotolla diagnosoitu määrittämätön ahdistuneisuushäiriö, hoidoksi määrätty sitalopraamia, jota ei sivuvaikutusten takia ollut käyttänyt 2 viikkoa pitempään. Selkäkipua tutkittu vuosi sitten fysiatrian poliklinikalla, selkärangan magneettikuvauksissa todettu rappeumamuutoksia ilman hermojuuriahtaumaan viittaavia muutoksia. Päivystysvastaanotolla oli tullut esille viikoittainen runsas alkoholinkäyttö ja määrätyissä verikokeissa hemoglobiini 146, leukosyytit 7,2, trombosyytit 187, MCV 105 fl, ALAT 56 U/l, GT 78 U/l, CDT 1,9 %, PEth 0,52 umol/l. Lääkityksenä alpratsolaami 1 mg x3, diatsepaami 10 mg x2, oksikodoni (nopeavaikutteinen) 5mg x4, tematsepaami 20mg 1 x1. Potilas tulee vastaanotollesi, ei näkyvästi päihtynyt eikä vieroitusoireinen. Mieliala alavireinen, helposti ärtyvä, ajoittain haastattelussa oppositioon asettuva ja tuo vahvasti esille lääketarpeensa em. lääkkeiden osalta pitäen niitä välttämättöminä.

Kerro pääpiirteissään

  • miten lähdet tutkimaan tilannetta?
  • millaisia hoitovaihtoehtoja tilanteessa on?
  • millaisia perusperiaatteita näihin hoitoihin liittyy?
  • millaisia lakeihin pohjautuvia ilmoituksia voit joutua tekemään?


TUTKIMINEN

  • Akuuttitilanteessa arvioitava tarvitaanko osastohoitoa vai voidaanko tilannetta lähteä tutkimaan ja hoitamaan avohoidossa. Molemmissa tapauksissa periaatteet tilanteen tutkimisessa ja hoitoarviossa ovat samankaltaisia, mutta asian eteneminen voi olla ripeämpää laitoshoidossa.
  • Sairaushistorian ja nykyisten oireiden selvittäminen pääpiirteissään haastattelemalla ja aiemmista sairauskertomuksista (KANTA): MT-häiriöt, kipuproblematiikka
  • Päihdekäytön selvittäminen (diagnostiikka) samojen suuntaviivojen mukaan kuin kysymyksessä 5.
    • Haastattelu
      • Päihteiden käyttö (alkoholi, huumeet, lääkkeet, iv-käyttö), elämänaikainen ja viimeaikainen (1 vuosi, kk, 1 vk)
      • Kipulääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden osalta tarkennettu haastattelu
        • Miksi käyttää, mitä oireita hoitamaan?
        • Miten pitkään lääkkeet ovat olleet käytössä?
        • Mitä annoksia käytännössä käyttää?
        • Joutuuko käyttämään kavereilta tai katukaupasta reseptoitujen lisäksi?
      • Elämäntilanteen selvittely osana kokonaisselvittelyä
        • Perhetilanne, opinnot ja työ, asuminen
        • Ajokortti, lastensuojelu
  • Päihdekäytön selvittelyyn tarvittavat laboratoriokokeet kuten kysymys 5.
    • Alkoholiverikokeet, toistetusti 1x/kk
    • Varmistetut virtsan laajat huumeseulat tuovat näkyviin kaikki yleisimmin käytetyt huumeet ja lääkkeet, toistetusti 1-4x/kk
    • Tartuntatautitestit, etenkin jos ollut iv-käyttöä
  • Aiempiin sairauskertomuksiin perehtyminen (KANTA), esim. seuraavat asiat tulisi selvittää
    • Onko vieroitushoitojaksoja?
    •  Onko kirjauksia lääkkeiden häviämisistä (kadonneet, varastettu tms.)?
    • Onko intoksikaatioita tai infektioita?
    • Onko päihde-ehtoisia päivystyskäyntejä?
    • Onko merkintöjä kouristuksista?
    • Onko tietoja mt-häiriöistä tai selkäsairauksista
  • Reseptikeskuksen tietoihin perehtyminen (potilaan luvalla)     
    • Onko muita päihdelääkkeitä reseptoitu?
    • Onko useiden lääkäreiden kirjoittamia reseptejä?
    • Lääkkeiden kulutuksen arviointi

DIAGNOOSI: Lääkeriippuvuus? Alkoholiriippuvuus? Ahdistuneisuushäiriö? Kivun hoito?

LÄÄKITYS EPÄTARKOITUKSENMUKAINEN: Kolme eri bentsodiatsepiiniä käytössä, vahva opioidi pitkäaikaiseen selkäkipuun, PKV-lääkkeitä käytössä ja viitteet runsaaseen ja säännölliseen alkoholinkäyttöön

HOITOVAIHTOEHDOT 

  • Mahdollisen ahdistuneisuushäiriön hoito ja kivun hoito käypä hoito suositusten mukaisesti
  • Alkoholin haitallisen käytön / alkoholiriippuvuuden hoidon suunnittelu
    •  Psykososiaalinen hoito
    • Alkoholiriippuvuuden lääkehoitojen tarpeen arviointi
  • Lääkevieroitushoitojen toteuttaminen joko osastovieroituksena tai avovieroituksena

LÄÄKEVIEROITUSHOITOJEN PERUSPERIAATTEET

  • Potilaan motivointi vieroitushoitoon ja vieroituksen suunnittelu yhteistyössä potilaan kanssa
  • Psykososiaalisen hoidon suunnittelu
  • Apteekkisopimus
  • Lääkkeiden toimittaminen apteekista / hoitopaikasta hoitosuunnitelmassa sovituin väliajoin
  • Lääkehoidon toteutumisen arviointi laboratoriokokein (huumeseulat)
  • Alkoholin käytön seuranta tarvittaessa verikokein
  • Siirtyminen tarvittaessa pitkävaikutteisiin lääkeaineisiin ja -valmisteisiin
  • Lääkeannoksen stabilointi tarvittaessa, jos lääkitys toteutunut käytännössä epäsäännöllisesti
  • Lääkeannosten vähentäminen potilaan vointia ja oireita seuraten, vieroitusoireiden arvioinnissa voidaan käyttää CIWA-B kyselyä.
  • Mikäli vieroitusoireet lisääntyvät ja lääkeannoksen vähentäminen näyttää mahdottomalta, pidennetään tilapäisesti vieroitusaikataulua
  • Johdonmukainen ja tavoitteellinen vieroituksen toteuttaminen
  • Jatkohoidon suunnittelu ja toteuttaminen

MAHDOLLISET LAKEIHIN PERUSTUVAT ILMOITUKSET

  • Lastensuojeluilmoitus
  • Ilmoitus poliisille ajoterveydentilan muuttumisesta
  • Ampuma-aseilmoitus poliisihallitukselle
  • Tartuntatauti-ilmoitus


Lähteet: Käypä hoito -ohjeet (alkoholi, huume, ahdistuneisuus, kipu); Huume- ja lääkeriippuvuus -kirja; Alkoholiriippuvuus -kirja; Valviran ohjeet; Addiction Medicine -kirja