2020

Vuoden päihdelääkäri ja vuoden päihdesairaanhoitajatunnustukset 2020

Vuoden päihdelääkäri ja Vuoden päihdesairaanhoitaja -palkinnot ovat Päihdelääketieteen yhdistyksen tunnustuksia päihdetyötä tekevälle lääkärille sekä sairaanhoitajalle, työyhteisölle tai organisaatiolle. Tunnustukset julkistetaan vuosittaisilla Päihdelääketieteen päivillä. Valintakriteerejä ovat esimerkiksi ajankohtainen, merkittävä päihdehoidon kehittäminen paikallisella ja / tai yhteiskunnallisella tasolla yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Päihdelääketieteen yhdistyksen hallitus on valinnut Vuoden päihdelääkäriksi Juha Oksasen Kymenlaaksosta.

Juha on pitkänlinjan päihdelääkäri, joka omalla määrätietoisella toimintaotteellaan 2019 teki sen mistä muut vain puhuivat: hänen johdollaan Kotkassa hoidettiin kaikilta opioidikorvaushoidossa olevilta C-hepatiitti. Korvaushoitoklinikan jälkeen toimintaa laajennettiin terveysneuvontapisteiden asiakkaisiin eli tehtiin suunnitelmallista työtä viruksen hävittämiseksi huumeidenkäyttäjien keskuudessa.



Päihdelääketieteen yhdistyksen hallitus on valinnut Vuoden päihdesairaanhoitajaksi Jaana Tapanisen Uudeltamaalta.

Jaana on moniosaaja päihdesairaanhoitajana, hän on ollut johtamassa, kehittämässä, edistämässä ja toteuttamassa valtakunnallisesti merkittäviä päihdepalveluja. Kehittämistyössä on erityisen vahvasti välittynyt kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden erityistarpeisiin vastaaminen. Jaana tunnetaan innokkaana asioihin tarttujana, arvostavana yhteistyökumppanina ja kollegojen tukijana sekä merkittävänä asiakkaan osallisuuden vahvistajana.

Vuoden päihdesairaanhoitajatunnuksen saajia on Päihdelääketieteen yhdistyksen hallitukselle esittänyt päihdehoitotyön asiantuntijaryhmä. Tunnustukseen liittyvän stipendin myöntää Fioca Oy – Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö.

Vuoden 2019 paras päihdelääketieteellinen väitöskirja

Päihdelääketieteen yhdistyksen väitöskirjapalkinnon saa LT, neurologiaan erikoistuva lääkäri Joonas Majuri väitöskirjastaan ”Dopamine, opioid and serotonin neurotransmission in behavioral addictions”. Majurin väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa maaliskuussa 2019.

Majuri vertaili väitöstutkimuksessaan rahapeliriippuvaisia henkilöitä, ahmintahäiriötä sairastavia henkilöitä sekä terveitä verrokkeja ja selvitti, voiko aivojen palkkiojärjestelmässä havaita yhteisiä piirteitä, vaikka toiminnallisen riippuvuuden kohde olisi eri.Tutkittaville tehtiin kolme positroniemissiotomografiakuvausta eli PET-kuvausta, joista yksi kuvasi aivojen dopamiinitoimintaa, yksi opioiditoimintaa ja yksi serotoniinitoimintaa. Majurin tulokset osoittivat, että aivojen neurobiologinen toiminta on erilaista erityyppisissä riippuvuuskäyttäytymisen muodoissa.  Ahmintahäiriössä opioiditoiminta oli merkittävästi alentunut laajasti aivojen eri osissa ja dopamiinin tuotanto oli alentunut aivojen palkkiojärjestelmässä, kun taas serotoniinitoiminta oli korostunut aivojen takaosissa. Rahapeliriippuvuudessa ei sen sijaan havaittu eroja merkkiaineiden sitoutumisessa verrattuna kontrollihenkilöihin.

Rahapeliriippuvuus on merkittävä terveysongelma Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa vuonna 2015 oli 124 000 rahapeliongelmaista. Toistaiseksi tehokkaita rahapeliriippuvuuden sekä ahmintahäiriön hoitomuotoja on toistaiseksi rajallisesti. Aivojen neurobiologian ymmärrys on keskeisessä asemassa, kun kehitetään uusia lääkehoitoja toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon. Päihdelääketieteen yhdistyksen palkitsema väitöskirja on tuottanut uutta, merkittävää tietoa toiminnallisten riippuvuuksien neurobiologisesta taustasta. Palkitun väitöskirjan tutkimustuloksista voi tulevaisuudessa olla hyötyä kehitettäessä uusia hoitomuotoja toiminnallisiin riippuvuuksiin.



Vuoden 2019 paras lääketieteen opiskelijan syventävä työ eli ”syväripalkinto”

Päihdelääketieteen yhdistyksen syväripalkinnon vuoden 2019 parhaasta syventävästä työstä saa lääketieteen kandidaatti Niklas Mäkelä Helsingin yliopistosta. LK Mäkelän työ ”Miten opioidikorvaushoidossa olevat eroavat muista päihdeasiakkaista?” on julkaistu vertaisarvioituna alkuperäistutkimuksena Lääkärilehdessä maaliskuussa 2019. 

LK Mäkelän tutkimusartikkelin aineistona käytettiin vuoden 2015 Päihdetapauslaskennan aineistoa, jolla kerättiin tietoa sosiaali- ja terveyspaleluista päihde-ehtoisista asioinneista yhden vuorokauden aikana, eli yhteensä noin 15 000 henkilöstä. Tutkimuksessa vertailtiin opioidikorvaushoidossa olevia, muihin opioidien käyttäjiin ja muihin päihdetapauslaskennan päihdeasiakkaisiin. LK Mäkelän tutkimuksen mukaan opioidikorvaushoidon piirissä olevilla oli vähemmän mielenterveysongelmia kuin muilla päihdeasiakkailla. Opioidikorvaushoidossa olevien elämäntilanne oli myös vakiintuneempi kuin opioidikorvaushoidon ulkopuolella olevilla opioidien käyttäjillä.

Päihdelääketieteen yhdistyksen palkitsema syventävien opintojen työ on kansallisesti tärkeä opioidikorvaushoitoon liittyvä tutkimus, joka tukee aiempaa kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta opioidikorvaushoitoon liittyvistä hyödyistä.